07.03.2017

Juttusarja kiertotaloudesta: Uuden ajan kultakaivos

Jyväskylän yliopistossa kehitetään uraauurtavaa menetelmää kriittisten metallien talteenottoon SER:stä. 

Viisi vuotta sitten Jyväskylän yliopiston tutkija Ari Väisänen pohti, miksi Suomessa kukaan ei ole ryhtynyt erottelemaan maametalleja vanhoista SE-laitteista. Siinä olisi paljonkin järkeä. Sähkö- ja elektroniikkalaitteet sisältävät paljon harvinaisia ja haluttuja maametalleja, joista Kiina hallitsee jo 93 prosenttia koko maailman varannoista.

Analyytikko Väisänen päätti alkaa edistämään asiaa. Nyt projekti on niin pitkällä, että Jyväskylän yliopisto yhteistyössä Jyväskylän Energian, Elkerin ja Teknologiateollisuus ry:n kanssa pilotoi uusia menetelmiä maametallien erotteluun piirilevymurskeesta. Väisänen arvioi, että jo 3–4 vuoden päästä menetelmää voisi alkaa hyödyntää teollisuudessa.

–Tämä mahdollistaisi sen, että olisimme Suomessa monen metallin suhteen omavaraisia. Nyt kaikki on tuontitavaraa, Väisänen kertoo.

Menetelmä edellyttää piirilevyjen erottelun muista SER-jakeista

Väisäsen ja noin kymmenen hengen tutkimusryhmän menetelmä perustuu maametallien liuottamiseen piirilevyistä erilaisin hapoin. Liuotusprosessin jälkeen liuokseen upotetaan pieniä mätimunia muistuttavia hartsigranuloita. Granulat on pinnoitettu ominaisuuksiltaan sellaisilla molekyyleillä, jotka osaavat napata esimerkiksi kultaa ja palladiumia liuoksesta.

–Menetelmä vaatii sen, että jo SER:n lajitteluvaiheessa piirilevyt erotellaan kännyköistä, tietokoneista ja muista SER-jakeista. Meillä on selkeä näkemys siitä, miten SER:n prosessointi pitäisi tehdä, ja nyt kehitämme prosessitekniikan insinöörien kanssa pilottilaitteistoa tälle, Väisänen valottaa.

Metallien talteenottoon liittyvään tutkimukseen osallistuu Jyväskylän yliopistossa tällä hetkellä neljä tutkimusryhmää ja siten jopa 40 henkilöä aiheen eri osa-alueiden tutkimukseen. 

Talteenotolla sekä taloudellisia että yhteiskunnallisia vaikutuksia

Kannustimet tutkimukselle ovat selvät. Tonnissa piirilevymurskaa saattaa olla jopa 1–1,5 kiloa kultaa. Vertailun vuoksi: Kittilän kaivoksessa louhitusta malmitonnista sitä saadaan noin 4–6 grammaa.

Lisäksi esimerkiksi litiumakuissa käytetystä koboltista voi tulla todella kriittinen metalli sähköautojen yleistyessä. 60 prosenttia koboltista esiintyy Kongon tasavallassa, mistä kiinalaiset ovat ostaneet viime aikoina kaivoksia.

Sen lisäksi, että maametallit ovat taloudellisesti arvokkaita, niiden käsittelyyn liittyy valitettavasti huomattavia ympäristö- ja ihmisoikeusongelmia. Myös SER:n kohdalla.

- Afrikassa SER:stä kaavitaan vain kerma päältä, ja loput heitetään jonnekin lojumaan. Jos SER jalostettaisiin mahdollisimman pitkälle Suomessa, siitä voitaisiin arvokkaiden metallien lisäksi poistaa haitalliset aineet kierrosta ja puhdistaa hapot suljetussa systeemissä täysin päästöttömästi, Väisänen selventää.

Takaisin